Maatalouden valumavesien hallintaa Waterdrive-hankkeessa
Yhteyshenkilö: Helena Äijö, Salaojayhdistys, helena.aijo@salaojayhdistys.fi
Asiasanat: Valumavesien hallinta, Itämeri, kansainvälinen hanke
Hankkeen tavoitteena on parantaa maatalousvaltaisten alueiden vesien laatua ja ilmastonmuutoksen resilienssiä Itämeren valuma-alueella. Hankkeessa toteutetaan kestäviä menetelmiä maatalouden valumavesien hallinnassa. Hanke aktivoi paikallistason toimijoita ja kehittää toimintamalleja ja keinoja paikallistason työn vauhdittamiseksi. Hankkeessa kehitetään mm. pilottihankkeiden avulla eri sidosryhmien välistä yhteistyötä, vaikuttavuutta ja rahoitusta maatalouden vesitaloushankkeissa.
WATERDRIVE-hankkeeseen (Water driven rural development in the Baltic Sea Region) osallistuvat Itämeren maista Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Saksa ja Venäjä. Suomesta hankkeessa ovat mukana SYKE, Salaojayhdistys ry, ProAgria Etelä-Suomi ry/Etelä-Suomen Salaojakeskus, BSAG ja LUKE. Hankkeelle on myönnetty rahoitusta EUn Interreg Itämeriohjelmasta ja sen kesto on 2019–2021. Hanketta koordinoi Ruotsin maatalousyliopisto SLU.
Lue lisää: https://www.salaojayhdistys.fi/fi/waterdrive/
Kuva: Mikko Ortamala
Rahanarvoisia vaihtoehtoja syväturpeisten viljelysmaiden käsittelyyn
Yhteyshenkilö: Marika Laurila, LUKE, marika.laurila@luke.fi
Posteri kertoo turvepeltojen ilmastonäkökulmista ja esittelee hanketta. RATU-hankkeen verkkosivut www.luke.fi/ratu
Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa -koordinaatiohanke
Yhteyshenkilö: Riitta Savikko, LUKE. riitta.savikko@luke.fi
Hanke tukee maaseudun ilmastotyötä ja tutkija-kehittäjä-viljelijä-neuvoja –yhteistyötä. Posteri esittelee hankkeen toimintaa. Hankkeen verkkosivut www.ilmastoviisas.fi
Salaojien ruostesaostumien kemiallinen koostumus Siikajoella
Yhteyshenkilöt: Markku Yli-Halla (markku.ylihalla@gmail.com), Jarkko Kekkonen, Timo Lötjönen ja Hannu Marttila
Avainsanat: salaojitus, turvemaat, ruostesaostumat, raskasmetallit
Pohjois-Pohjanmaan turvemaiden salaojavedet ovat usein rautapitoisia, ja salaojiin muodostuu ojituksen toimintaa haittaavia ruostesaostumia. Ne poistetaan huuhtelemalla muutaman vuoden välein. Turvekerroksen alla on monin paikoin sulfaattimaata, joilta tulevissa vesissä on mitattu korkeita raskasmetallipitoisuuksia. Nyt tutkittiin, kertyykö raskasmetalleja myös rautasaostumiin. Tulosten perusteella voidaan arvioida sakan loppusijoituksen mahdollisia ympäristöriskejä. Siikajoen valuma-alueelta salaojakaivoista ja ojista otetut 10 ruostenäytettä sisälsivät rautahydroksidia (46 %), orgaanista ainesta (35 %) ja alumiinihydroksidia (5 %), ja rikkiä vain 0,7 %. Näytteissä ei ollut sanottavasti maa-ainesta, koska piitä oli vain 0,5 %. Vaikka muutaman näytteen Cd-pitoisuus ylitti jonkin verran lannoitevalmisteissa sallitun pitoisuuden, muiden raskasmetallien pitoisuudet olivat paljon alle raja-arvojen. Salaojista peräisin oleva ruostesakka ei siis ole sanottava ympäristöriski.
Vesitalouden hallinta peltoalueilla (VesiHave)
Yhteyshenkilö: Helena Äijö, Salaojayhdistys, helena.aijo@salaojayhdistys.fi
Asiasanat: säätösalaojitus, altakastelu, valtaojan padotus, vesistökuormitus, maan kasvukunto
Pellon vesitalouden hallinta on keskeinen tekijä sekä peltoviljelyn tuottavuuden parantamisessa että haitallisten ympäristövaikutusten vähentämisessä. Maankuivatuksen on oltava kunnossa ennen kuin muista
perusparannus- ja viljelytoimista saadaan optimaalinen hyöty. Paikallis- ja peruskuivatusjärjestelmien riittävällä kuivatustehokkuudella ja sen säätömahdollisuudella voidaan saavuttaa laaja-alaisia sato- ja vesiensuojeluhyötyjä erityisesti, jos Suomen ilmasto-olot muuttuvat ennusteiden mukaisesti. Vesitalouden hallinta vesiensuojelussa (VesiHave) -yhteistutkimushankkeessa selvitetään säätösalaojituksen ja valtaojan padotuksen toimintaa Sievissä sijaitsevilla koealueilla ja pellon tuottokyvyn parantamista täydennysojituksella ja maan biologisella ja mekaanisella kuohkeutuksella Nummelan koekentällä Jokioisilla. Lisäksi säätösalaojituksen vaikutuksia pellon vesitalouteen eri ilmastoskenaarioissa tutkitaan matemaattisella mallilla.
Hanke toteutetaan Salaojituksen tutkimusyhdistys ry:n, Salaojayhdistys ry:n, Luken, Sven Hallinin tutkimussäätiö sr:n, Helsingin yliopiston ja SYKEn yhteistutkimuksena vuosina 2017–2020. Hanketta rahoittavat ympäristöministeriö, Salaojituksen Tukisäätiö sr. ja Maa- ja vesitekniikan tuki ry.
Lue lisää: https://www.salaojitustutkimus.fi/vesitalouden-hallinta-vesiensuojelussa/
Kuva: Helena Äijö
Rakennekalkki maatalouden vesiensuojelukeinona
Yhteyshenkilö: Juha Kääriä, Turun ammattikorkeakoulu, 050 598 5776
Asiasanat: rakennekalkki, vesiensuojelu, maatalous, vesiensuojeluntehostamisohjelma
Rakennekalkitus on savimaille soveltuva maanparannus- ja vesiensuojelukeino, jossa peltomaa käsitellään reaktiivista, sammutettua tai poltettua kalkkia, sisältävällä kalkitusaineella. Oikein toteutettuna ja kohdennettuna menetelmä parantaa pitkäaikaisesti maan mururakennetta ja vedenläpäisevyyttä pienentäen eroosiota ja ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin.
Tutkimme rakennekalkin vaikutuksia monipuolisesti laboratorio- ja kenttäkoeolosuhteissa sekä valuma-aluetason mittakaavassa Eurajoella, jossa rakennekalkitaan noin 200 hehtaaria peltoa.
Selvitämme rakennekalkin:
• vaikutukset kokonais- ja liukoisen typen ja fosforin huuhtoumaan
• vaikutukset maaperän hiileen ja eroosioon
• vaikutuksia maaperän biologiaan tai happamuuteen
• paras ainesosien seossuhde, optimaaliset käyttömäärät ja parhaat levitysajankohdat
Hanketta vetää Turun ammattikorkeakoulu ja toteuttajina ovat mukana Pyhäjärvi-instituutti, Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus, Sokerijuurikkaan tutkimuskeskus, Turun kaupunki ja ProAgria Länsi-Suomi. Hanketta rahoittaa ympäristöministeriö osana Vesiensuojelun tehostamisohjelmaa.
Lue lisää: https://www.proagria.fi/rakennekalkki
Tuotantosuunnan muutoksen vaikutukset vesistökuormitukseen
Yhteyshenkilö: Jyrki Nurminen, jyrki.nurminen@salaojayhdistys.fi
Asiasanat: ravinne- ja kiintoainekuormitus, tuotantosuunnan muutos, viljanviljely, luonnonmukainen nurmiviljely, luonnonmukainen laidunnus
Gårdskullan kartanon kahdella peltolohkolla Siuntiossa on seurattu yli kymmenen vuoden ajan salaoja- ja pintakerrosvaluntaa sekä ravinne- ja kiintoainepitoisuuksia ja huuhtoumia. Tutkimuksessa selvitetään miten valunta ja valumavesien pitoisuudet ja huuhtoumat muuttuvat siirryttäessä tavanomaisesta viljanviljelystä luonnonmukaiseen nurmiviljelyyn ja lihakarjan laidunnukseen. Pitkäaikaisen mittaustoiminnan tavoitteena on myös tuottaa aineistoja matemaattista mallinnusta varten. Vuonna 2007 alkaneet mittaukset jatkuvat. Hanke toteutetaan Salaojituksen tutkimusyhdistys ry:n, Salaojayhdistys ry:n ja Sven Hallinin tutkimussäätiö sr:n yhteistutkimuksena. Vuosina 2007–2013 tutkimusryhmässä oli toimijoita myös TKK:sta /Aalto-yliopistosta, MTT:stä, HY:stä ja SYKEstä. Tutkimusta ovat rahoittaneet Salaojituksen Tukisäätiö sr (2007–), maa- ja metsätalousministeriö (2007–2013) ja Maa- ja vesitekniikan tuki ry (2011–2013).
Lue lisää: https://www.salaojitustutkimus.fi/tuotantosuunnan-muutos
Kuva: Jyrki Nurminen
Perusparannukset ja ravinnetase suomalaisessa peltoviljelyssä (PERA)
Yhteyshenkilö: Helena Äijö, Salaojayhdistys, helena.aijo@salaojayhdistys.fi
Asiasanat: Maankuivatus, kasvukunto, sato, ravinnetase
Pellon riittävä kuivatus ja hyvä kasvukunto ovat sääriskien hallinnan sekä maatalouden ilmastonmuutokseen sopeutumisen ehdoton edellytys.
Huonokuntoisilla pelloilla ei saada vastinetta tuotantopanoksille; ravinnehuuhtoumat lisääntyvät ja maatilojen talous heikkenee.
Perusparannukset ja ravinnetase suomalaisessa peltoviljelyssä (PERA) -hankkeessa kytketään sadot, ravinnetaseet ja ravinnehuuhtoumariskit pellon ojituksen toimivuuteen ja muihin pellon ominaisuuksiin sekä omistusmuotoon laajoja lohkokohtaisia aineistoja käyttäen. Lisäksi selvitetään kuivatusinvestointien kannattavuutta viljelijän ja yhteiskunnan näkökulmista. Hanke toteutetaan Salaojituksen tutkimusyhdistys ry:n, Salaojayhdistys ry:n, Luken ja Sven Hallinin tutkimussäätiö sr:n yhteistutkimuksena vuosina 2017–2020. Hanketta rahoittavat maa- ja metsätalousministeriö ja Salaojituksen Tukisäätiö sr.
Lue lisää: https://www.salaojitustutkimus.fi/pera/
Kuva: Olle Häggblom
Mikromuovit maatalousmaassa
Yhteyshenkilöt: Liisa Maunuksela (Ruokavirasto), Salla Selonen (Syke), Helena Dahlbo (SYKE), Sari Kauppi (SYKE), Raisa Turja (SYKE), Ansa Palojärvi (Luke), Jyri Maunuksela (Luke)
Asiasanat: Mikromuovit, makromuovit, maatalousmaa, riskien hallinta
Maatalouskäyttöön on kehitetty monenlaisia tuotteita, joilla pystytään helpottamaan viljelyä, kasvattamaan satoa ja parantamaan maatalouden kannattavuutta, mutta jotka toisaalta saattavat toimia maaperän mikromuovien lähteinä. Mikromuoveja voi päätyä maatalousmaahan esimerkiksi katemateriaalien kautta. Maatalousmaan mikromuoveista ja niiden mahdollisista vaikutuksista maaperään ja sen eliöstöön on kuitenkin hyvin vähän tietoa. Lisäksi perinteisiä muoveja korvaamaan kehitettyjen uusien biohajoavien materiaalien hyödyt, mutta myös mahdolliset riskit, tulisi tunnistaa, jotta materiaalien käyttö olisi turvallista. Hankkeen tavoitteena on tunnistaa maatalousmaan mikromuovien merkittävimmät päästölähteet, arvioida mikromuovien ja muoveja korvaavien materiaalien vaikutuksia maaperässä, löytää mikromuovien maaperävaikutusten tutkimiseen sopivia menetelmiä sekä esittää toimenpiteitä mikromuovipäästöjen vähentämiseksi. Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö maatilatalouden kehittämisrahastosta (Makera).
Hyvä maan kasvukunto – viljelijän ja vesistöjen etu
Yhteyshenkilöt: BioEväät -hanke: Anne-Mari Ventelä, Pyhäjärvi-instituutti (anne-mari.ventela@pji.fi). PeltoAI -hanke: Petri Linna, Tampereen yliopisto, (petri.linna@tuni.fi)
PeltoAI ja BioEväät -hankeparissa tavoitteena on edistää maan kasvukuntoa parantavien toimenpiteiden ja pellon kasvuolosuhteiden uusien seurantamenetelmien käyttöönottoa. BioEväät -hankkeessa toteutetaan yhteistyössä viljelijöiden kanssa peltomittakaavan pilot-kokeita, joiden toimenpiteiden vaikutusta pellon kasvukuntoon seurataan PeltoAI -hankkeen toimesta.
Lue lisää: www.pyhajarvi-instituutti.fi
Pellon vesitalouden hallinnalla varmuutta viljelyyn
Yhteystiedot: Sauli Jaakkola, Pyhäjärvi-instituutti (sauli.jaakkola@pji.fi), Jari Ruski, Pyhäjärvi-instituutti, (jari.ruski@pji.fi)
Älykkäät kastelumenetelmät alkutuotannossa (KASTE) -hankkeen tavoitteena on lisätä pellon vesitalouden hallintaan liittyvien keinojen käyttöönottoa. Hankkeessa mm. toteutetaan veden varastointiin ja kasteluun liittyviä demonstraatioita/pilotointeja yhteistyössä viljelijöiden kanssa. Lisäksi hanke tuottaa pellon vesitalouden hallintaan liittyviä kustannuslaskelmia.
Lue lisää: www.pyhajarvi-instituutti.fi
Vesiosaamisen kehittämishanke 2020–2022
Yhteystiedot: Annina Takala, ELY-keskus, annina.takala@ely-keskus.fi
Asiasanat: vesiosaaminen, koulutus, hydrologia, hydrauliikka, vesistökunnostus, lainsäädäntö, vesihuolto
Vesiosaamisen kehittämishanke vahvistaa työelämässä olevien vesialan asiantuntijoiden ja ammattilaisten osaamista tilaamalla ja toteuttamalla koulutusta.
LOSSI -hanke: Lounais-Suomi sopeutuu muuttuvassa ilmastossa voimistuvaan kuivuuteen
Yhteyshenkilö: Pekka Parkkila, Varsinais-Suomen ELY-keskus, pekka.parkkila@ely-keskus.fi
Lounais-Suomi sopeutuu muuttuvassa ilmastossa voimistuvaan kuivuuteen (LOSSI)-hankeessa Hankkeessa tarkastellaan Suomessa esiintyvää kuivuutta ja edistetään kuivuuteen varautumista luomalla parempia kuivuutta kuvaavia ennusteita, sekä luomalla uusia työkaluja kuivuuteen varautumiseksi.
Lue lisää: https://www.ymparisto.fi/fi-FI/LOSSI/Lossi_hanke
